Grafiittielektrodi tasavirtakaariuuniin

Grafiittielektrodin tasavirtakaariuuni on uudenlainen sähköuunin teräksenvalmistuslaitteisto, joka kehitettiin ja kypsyi 1980-luvun alussa.

Varhaiset DC-kaariuunit muunnettiin perustuen alkuperäisiin AC-kaariuuneihin, joissakin käytettiin kolmea grafiittielektrodia ja toisissa kahta grafiittielektrodia. Kuitenkin 1980-luvun puolivälin jälkeen useimmissa uusissa DC-kaariuuneissa käytettiin vain yhtä grafiittielektrodia. Verrattuna vaihtovirtakaariuuneihin, joissa käytettiin kolmea samantehoista grafiittielektrodia, hapettuneiden elektrodien kokonaispinta-ala korkeissa lämpötiloissa pieneni huomattavasti. Vastaavasti erittäin suurella teholla toimivat tasavirtakaariuunit voivat vähentää grafiittielektrodien kulutusta terästonnia kohden noin 50 %. Kun DC-kaariuunin virta kulkee elektrodien läpi, iho- tai läheisyysilmiötä ei esiinny, ja virran jakautuminen on tasainen elektrodin poikkileikkauksen yli. Lisäksi tasavirtakaaren vakaus on hyvä ja mekaaninen tärinä käytön aikana on pieni. Myös sähköuunin melu on alhainen. Tasavirtakaariuuneissa käytettävien grafiittielektrodien halkaisija lasketaan myös uunin kapasiteetin ja elektrodien sallitun virrantiheyden perusteella. Ultrasuuritehoisissa sähköuuneissa, joissa on sama syöttöteho, yhtä grafiittielektrodia käyttävällä tasavirtauunilla on suurempi elektrodin halkaisija. Esimerkiksi vaihtovirtakaariuunissa, jonka kapasiteetti on 150 t, käytetään elektrodia, jonka halkaisija on 600 mm, kun taas saman kapasiteetin DC-kaariuunissa käytetään elektrodia, jonka halkaisija on 700-750 mm. Tasavirtakaariuuneissa grafiittielektrodien laatuvaatimukset ovat korkeammat kuin AC-kaariuuneissa.